Häh, siis mitä? Oikeastiko?

Tämä oli vilpitön reaktioni, kun teini kertoi siivonneensa huonettaan kolme minuuttia.

Okei, ilmankos siellä näyttikin niin siistiltä sen ajan, mitä nyt ennätin nähdä, kun ovi hetkeksi raottui ja meni jälleen kiinni.

Tarinan taustaa: maanantaina velvoitin teinin siivoamaan huonettaan joka päivä puolitoista minuuttia, eli 90 sekuntia? Ei kuulosta pahalta. Tuon ajan jaksaa kyllä, innostin.

Keskiviikkona hän ilmoitti oma-aloitteisesti, että oli tiistaina siivonnut huonettaan kolmen minuutin ajan, koska maanantain puolitoistaminuuttinen jäi välistä.  Olin hämmästynyt. Toimiiko tämä?

”Mutta äiti, mä tein sen ainoastaan siksi, että sitten sunnuntaina mun on helpompi imuroida siellä ja mä saan viikkorahan vaivattomammin.”

Niin hän sanoi.

Tunsin syvää onnea.